Mennyttä aikaa

Murolekosken tilan historiaa

1500-luvulla Murolekosken seutu oli hyvinkin erämaata. Tilan maat olivat tuohon aikaan mm Perttu Nattarin ja Markus Laurinpojan omistuksissa. 1600-luvulla tila on ollu Kangasalan Liuksialan kartanon kalastustorppa. Tuohon aikaan tällä paikalla on vieraillut mm Kaarina Maununtytär. Vielä isonjaon aikaan Kosken tila mainitaan kalastustorppana.

Vanhojen kauppakirjatietojen mukaan 1850-luvulta Margaretha Matintytär (Murolekoski) lahjoitti Kosken tilan 12.10.1854 poikapuolelleen Elias Heikinpojalle syytinkivelvollisuudella. Elias Koski ja hänen vaimonsa Amanda Juhantytär myivät tilan 25.3.1872 kauppias Abram Nikolai Saxelille. Tämä puolestaan myi tilan 7.6.1889 tohtori C.F. Wahlbergille ja asessori E. Kjällerfeldtille. Murola Sågvärks AB osti tilan 1890.

Tie- ja vesirakennushallituksen ylitirehtööri Aleksander Thesleff osti tilan 27.8.1891.


Snällin suvun aika

Aleksander Thesleffin kuoltua Gabriel Snäll (s. 1855 Hartolassa) osti tilan 1.8.1898 , jonka jälkeen tila on ollut hänen suvunsa hallussa. ”Kosken Herrana” tai ”Kosken Kaapona” paikkakuntalaisten kertoman mukaan tavattiin Gabriel Snälliä kutsua. Hän oli ollut aikoinaan tilan/metsänhoitajana nykyisen Palhoniemen tiluksilla Ylöjärven Kurussa. Yhdessä vaimonsa Karoliina Kallentytär (Savijärvi) ja yhdeksän lapsen kanssa hän hoiti tilaa kunnes kuoli 29.8.1930. Karoliina syntynyt Lammilla 1856 ja kuoli 1934 kotonaan Murolekoskella.

Gabrielin aikana 1920-luvulla nykyinen päärakennus uusittiin. Entinen yksikerroksinen hirsirakenteinen rakennus korvattiin kaksikerroksisella hirsirakennuksella. Syynä oli paikalla olleen rakennuksen huonokuntoisuus ja vanhan päärakennuksen epäkäytännöllisyys.

Nykyinen päärakennus Sipilännokasta kuvattuna 1920-luvun lopussa (kuva M. Luhtala)

Valveutuneisuutensa ja myönteisen asennoitumisensa yhteisiin pyrintöihin Gabriel Snäll osoitti ajamalla ja tukemalla taloudellisesti Muroleen rukoushuoneen rakentamista. Valmiina hän ei valittettavasti ehtinyt tätä hanketta näkemään.

Gabriel Snällin tytär, Kyllikki Suomi Snell (1891-1972), tuli isänsä jälkeen Murolekosken tilanomistajaksi vuonna 1930. Naimattomana pysynyt ”Kosken isäntä” tai ”Kosken Kyllikki”, kuten paikalliset häntä kutsuivat, oli nuoruudessaan opiskellut taidemaalausta. Riuskasti hän kuitenkin otti tilan ohjat käsiinsä ja johti sitä tahdikkasti housupukuun pukeutuneena. Isäänsä vapaammin hän tuli toimeen kyläläisten kanssa ja järjesti kerran vuodessa pidot oman ja naapurikylien ”silmäätekeville”. Hän matkusteli paljon, kaukomaita myöten. Kyllikki Snellin aikana tilalta saivat muutamat sotiemme rintamamiehet ja tilan pitkäaikaiset työntekijät tontin omakotitalon rakentamista varten.

Tämä aikanaan 425 hehtaaria käsittänyt tila on ulottunut Muroleen kanavan ylä- ja alapuolelle, niin että siihen on kuulunut rantaviivaa pitkälti toistakymmentä kilometriä. Kyllikin kuoltua tila jaettiin vuonna 1974 Gabriel Snällin kolmen pojantyttären kesken, jolloin syntyivät Kosken, Murolekosken ja Korpi-Varjakan tilat. Vuoden 2019 alusta Murolekosken ja Korpi-Varjakan tiloista muodostettiin Muroleen yhteismetsä.

Gabriel Snällin pojan Wiljami Snellin (myöh. Susikari) tytär Meri Marjatta Mähönen (1927-2016) sai Murolekosken tilan omistuksen vuonna 1975. Hänen isänsä Wiljami oli tehnyt elämäntyönsä purje- ja höyrylaivoilla maailman meriä seilaten, edeten merikapteeniksi asti. Eläkepäiviä varten hän rakennutti yhdessä vaimonsa Katriina Susikarin kanssa talon Murolekosken rannalle, Thesleffin suvulta ostamalleen tontille, kosken ja sillan toiselle puolelle.

Vuonna 2000 tila siirtyi sukupolvenvaihdoksen myötä Meri ja Otto Mähösen pojalle Petri Mähöselle.