Murolekoski ja muut elinkeinot

Historian saatossa Murolekosken tila on liittynyt useisiin paikallisiin elinkeinoihin.

Tullimylly

Satakunnan kihlakunnassa vuonna 1815 suoritetussa myllykatselmuksen mukaan Murolekoskessa on vuosisadan alussa ollut maksua vastaan jauhava, Heikki Murolahden tullimylly. Mylly kuitenkin jouduttiin purkamaan pois vuonna 1824, kun koskea ryhdyttiin perkaamaan.

Vuonna 1865 kauppias Thomas Clayhills rakennutti uuden tullimyllyn koskeen. Sen enempää ei myllyn rakentamisesta tai toiminnasta löydy tietoa Ruoveden historiasta.

Sahateollisuus

Vuonna 1889 oli Murolekosken alueella hankkeilla sahateollisuuden toiminnan aloittaminen. Kuitenkin Ruoveden kuntakokous päätti kieltää toiminnan aloittamisen, koska pelättiin veden vapaan virtaamisen hupenevan. Asiaa kuitenkin pidettiin vireillä ja niinpä vuonna 1896 kosken suvannon itärannalle rakennettiin porvoolaisen Aug. Eklöf Ab:n höyrysaha, Murole Ångsåg. 1910-luvulla tuotanto väheni ja saha myytiin uudelle omistajalle J.W.Engvistille vuonna 1916. Vapaussodan aikana vuonna 1918 sahan isännöitsija murhattiin, jonka jälkeen sahan toiminta loppui eikä sitä aloitettu uudelleen. Sahalla oli parhaimmillaan töissä 120 henkilöä. Sahauksen lisäksi Muroleen höyrysahalla valmistettiin myös sysiä.

Höyrysahan yhteyteen J.W.Engvist perusti telakan vuonna 1917. Siellä rakennettiin proomuja, veneitä ja muita puun kuljetuksessa tarvittavia välineitä. Telakalla voitiin korjata myös isompiakin laivoja, mm. Vankavesi-laiva oli vuonna 1930 siellä korjatteella. Samana vuonna telakan toiminta kuitenkin päättyi. Telakalla oli töissä kymmenkunta ammattitaitoista miestä.

Terva- ja tärpättitehdas

Vuonna 1920 loppupuolella aloitti kosken ja entisen sahan rakennusten välissä toimintansa J.W.Engvistin terva- ja tärpättitehdas. Tehtaaseen oli asennettu Suomen oloissa ainutlaatuiset tislauslaitteet ja sen tuotteita vietiin Saksaan, Hollantiin sekä Englantiinkin. Kerrotaan, että tehtaalle tuli Tukholmasta tilaus vielä 30 vuotta tehtaan lopettamisen jälkeen. Vakituisia työntekijöitä tehtaalla oli 25 henkilöä. Tehtaalla oli voimalaitos, josta sähkölinjat vedettiin myös Muroleenkanavalle ja Murolekosken tilalle. Tehdas lopetti toimintansa yllättäen vuoden 1925 alussa, syyksi mainittiin kannattomuus.

Nykyisin tervatehtaan alueella on jäljellä 27 metriä korkea savupiippu, jonka kyljessä on vuosiluku 1911. Alkujaan se tehtiin sahan höyläämön tarpeisiin. Entisen isännöitsijän asuinrakennus, joka toimi aikoinaan myös konttorina, on nykyisin yksityisessä omistuksessa.

Harmaata graniittia

Murolekosken silta

Runsaan kilometrin päässä Muroleenkanavasta länteen, Varjakka nimisessä paikassa, oli louhittavaksi sopivaa harmaata graniittia. Vuosina 1905-1906 rakennettu Murolekosken silta sekä vuosina 1850-1854 rakennettu kanava on rakennettu käyttäen näitä kiviä. Murolekosken tilan nykyisen päärakennuksen perustuksiin tarvittiin myös runsaasti kiviä, jotka louhittiin Varjakasta 1920-luvun alussa. Graniittia vietiin myös Tampereelle rakennus- ja katukiviksi. Varjakan rannasta Tampereen Naistenlahteen kulki rautarunkoinen Tarmo-alus, mihin kivet lastattiin. Toiminta Varjakassa loppui jatkosodan aikaan erilaisiin vaikeuksiin.